Lontoo ja Salisbury

Harrodsin tavaratalo käsivaralta. Piti ottaa noin kymmenen ruutua että sain lipun mielesekseni. 1/350 ƒ/8 ISO 200 85 mm

Marraskuisella Lontoon reissullani oli selvät tavoitteet valokuvauksen suhteen. Kuvia tunnetuista kohteista kuvapankkeja varten, listalla olivat Thamesin sillat joista mm. Tower Bridge oli jäänyt kuvaamatta edellisellä matkallani.

Reissukalustoksi riitti tällä kertaa Canonin Eos 5d mark II, objektiiveina EF 24-105 is usm, EF 8-15 Fish eye sekä Gitzon hiilikuitujalusta Slikin keskikokoisella kuulapäällä varustettuna.

 

Kaikki laitteet mahtuivat mukavasti Lowepron kuvausreppuun. Repusta onkin tullut olennainen osa arkeani, siinä kulkee myös kaikki päivittäin tarvitsemani tavarat lompakosta läppäriin.

 

Syksyinen Lontoo ei paljon säiden osalta poikennut kotimaan ilmastosta joten päällysvaatteiden kanssa ei tarvinnut miettiä lähtiessä. Erittäin tärkeää osaa kaikilla reissuillani näyttelevät kengät. Kävelyä saattaa tulla kaupunkikohteessakin reilusti yli kymmenen kilometria päivässä vaikka metroa ja bussejakin tulee käytettyä ahkerasti. Olenkin vannoutunut trekkikenkien käyttäjä lähes olosuhteista riippumatta.

 

British Museum. 1/250 ƒ/8 ISO 200 24 mm Automaattinen valkotasapaino ei ymmärrä tätä kattomaisemaa. RAW kuva on käsitelty Lightroomin preset:illä mustavalkokuvaksi.

 Jälleen kerran tuli todettua samat kuvausongelmat kuin joka-ikisellä reissulla aiemmin: kuvaussuunnitelma puuttuu ja käytännössä koko homma menee helposti vain kameran ulkoiluttamiseksi. Tälläkin matkalla minulla oli vain kaksi suunniteltua kohdetta aikatauluineen. Tower Bridge ja Stonehenge Salisburyssa. Suunnitelmat eivät aina toimi täydellisesti, mutta siitä tuonnenpana.

Stonehenge Salisbury. Kivikasa on vaikuttava ilmestys. 1/250 ƒ/8 ISO 100 105 mm

 Salisbury:iin pääsee helposti junalla Lontoosta Waterloo asemalta. Matka ei kestä kahtakaan tuntia suuntaansa. Perillä Salisbury:ssa kannattaa viivähtää hetki, pikku kaupunki on viehättävä ja monet tuotteet ovat puolet halvempia kuin Lontoossa.

Stonehenge:lle pääsee turistibussilla tai taksilla. Bussit lähtevät keskustan bussiasemalta. Meidän kuvaussuunnitelmamme ajoittui auringonlaskun aikaan joten viivyimme kaupungilla turhan pitkään ja viimeinen turistibussi oli jo ehtinyt mennä. Menimme sitten taksilla ja sovimme matkalla kuskin kanssa paluusta heti auringon laskun jälkeen.
Suunnitelma ei sitten mennyt ihan putkeen kun perillä lippujonossa meille selvisi että rysä meneekin kiinni jo neljältä ja turistit saavat luvan poistua silloin aidatulta alueelta. Auringonlaskukuvat jäivät siis haaveeksi ja lisäksi piti soitella taksikuskille että emme olisikaan paikalla sovittuun aikaan.. Palasimmekin sitten hieman pettyneinä viimeisellä turistibussilla.

Paikallista nuorisomuotia Salisburyssa. 1/250 ƒ/4.5 ISO 200 40 mm

30 sec ƒ/9.5 ISO 100 14 mm Fish eye ja London Eye.

 Yökuvat Lontoosta olivat matkan toinen suunniteltu kuvaustehtävä. Aiheeseen sopiva ilta oli purevan kylmä ja tuulinen. Minulla oli hieman vaikeuksia erittäin kevyen hiilikuitujalustani kanssa kovassa tuulessa. Otinkin joka paikassa useita otoksia varmuuden vuoksi terävyyden takaamiseksi. Vaimollani riitti uskomattoman hyvin hermoja koleuden ja vihmovan sateenkin keskellä kun yhdessä paikassa piti seisoskella minuuttitolkulla räpsimässä.

London Eye tuli kuvattua useammasta kulmasta kahdellakin lasilla. Miellyin itse tähän kalansilmällä otettuun otokseen sen vauhtivaikutelman ansioista. Kupera lasi vääristää todellisuutta antaen kuvalle ja kohteelle tavanomaisuudesta poikkeavaa jännitettä.

Tower Bridge. Väriloistoa ja upea valaistus. 8 sec ƒ/8 ISO 100 24 mm

Sillan kuvaamisessa sen kannelta olin koko ajan varma että kuvat tärähtävät joka tapauksessa jatkuvan liikenteen vuoksi. Useimmat ruudut kuitenkin onnistuivat oikein hyvin. Sillassa on upeita yksityiskohtia vaikka koko vuorokauden kuvaustarpeiksi.
Japanilainen pariskunta ammattikuvaajineen oli valinnut sillan hääkuvauskohteekseen - hrrrr!

Loppupäätelmänä kuvausreissusta päädyin samaan johtopäätökseen kuin aina ennenkin, kuvauskohteet pitää suunnitella paljon tarkemmin etukäteen.
Seuraava kohde onkin jo jouluna, silloin linssin läpi katsellaan Kanarian saaria..

HDR yhdestä kuvasta Lightroom 4

HDR "look a like" kuva Lightroom 4

Alkuperäinen kuva kameran kennon mukaan (Canon eos 5D II)

RAW -kuvista pystyy rakentamaan hyvinkin uskottavia HDR "look a like" teoksia, et siis välttämättä tarvitse useita eri tavoin valotettuja ruutuja.

Perustukset tässäkin työssä pitää olla kunnossa, eli riittävän oikein valotetusta ruudusta saa paljon irti oikeilla säädöillä. Ykkösenä perustusten rakennuksessa on kuvaaminen RAW -muodossa, yläkuvan laajaa dynamiikkaa ei saa millään ilveellä irti valmiiksi pakatusta JPEG:istä.

Kuva on otettu kuuden aikaan aamulla Nepalin Annapurna vuoristosta. Aamulla oli pimeää ja kylmää, mutta pihalla meitä maisemafriikkejä oli kuitenkin puolenkymmentä, kaikilla painavat jalustat ja järjestelmät valmiiksi ladattuina. Aamun kultainen hetki vuorenhuipuilla kestää vain minuutteja, joten valmistelut ja harjoitusruudut on syytä tehdä jo ennen ensimmäisiä auringon kultaisia säteitä.

Valotusaika oli 1/60 sekuntia, aukko f8 ja ISO 320. Säädin valotuksen näin että saisin puunlehvätkin tilanteeseen nähden tarkoiksi, pitemmällä ajalla pienoinen tuulenvire olisi sotkenut lehvästön muusiksi. Objektiivina minulla oli EF 24-105 f4, joka sopii mielestäni mukavasti reissuille joilla kaikki paino on liikaa repussa. Objektiivit piirtävät yleensä tarkimmin pari aukkoa himmennettynä, eikä tämäkään linssi ole poikkeus, siksi siis aukko 8.

Kuvasin ehkäpä viisikymmentä ruutua ennenkuin päivä valkeni tosissaan. Kyseinen otos on aivan session loppupuolelta jolloin valoa alkoi siivilöitymään jo alueen laaksokohtiinkin.
Kuva on aika vaatimaton lähtökohtaisesti, mutta uudella Lightroomilla juuri tällaisista otoksista saa paljon irti.

Tärkeimmät säädöt kaikkien normaaleiden tarkkuuden ja kohinan säädön jälkeen ovat seuraavanlaisia kun pyritään saamaan kaikki irti raakakuvasta. "Highligts" huippuvalot voi sammuttaa melkein kokonaan, "Shadows" varjot oikealle eli varjoista etsitään nyt valoja, "Clarity" tarkkuuden voi kääntää lähes kokonaan oikealle, eli lisää kontrastikkuutta tällä säätimellä. Muita säätöjä kuten Vibrance ja Saturation kannattaa sitten kokeilla mielikuvituksen mukaan.
Ensimmäisistä kuvista ainakin minä tein alussa värikylläisiä satumaisemia, mutta realistisempaakin tavaraa saa Lightroomilla helposti aikaan - ei kun kokeilemaan ja HANAT KAAKKOON!

Studiovalokuvaus

Studiovalokuvausta pidetään ehkä vaikeimpana valokuvauksen lajina ja yleisesti ajatellaan että se on vain ammattivalokuvaajien osaamisaluetta. Lisäksi moni voi kammoksua kalliilta ja monimutkaiselta näyttävää laitteistoakin.

Pääsalama kamerasta oikealla 45 astetta sivulla ja ylhäällä saman verran. Oikealla, hyvin lähellä mallia on valkoinen heijastava seinäke täyttämässä muuten tukkoon meneviä alueita. Siinä se, vain yksi valo tarvittiin tähän kuvaan.

Studiovalokuvaus on kuitenkin mainettaan yksinkertaisempaa. Studiosalamat ovat hyvin yksinkertaisia valaisinlaitteita, lopulta niissä tarvitsee osata vain lisätä tai vähentää välähdyksen voimakkuutta.
Studiosalmille on saatavilla monenlaisia valonhajoittajia, jotka saattavat tuntua eksoottisilta, mutta lyhyellä tarkastelulla nekin osoittautuvat helposti hallittaviksi ja ymmärrettäviksi lisävarusteiksi.

Tässä kuvassa käytettiin kolmea salamaa. Tausta valaistiin yhdellä, ja mallin molemmin puolin n. 45 asteen kulmassa sivuilla / ylhäällä kaksi salamaa. Malli pyöritteli kahdenkymmenen kilon kuulaa melkein puolitoista tuntia.

Kolmen salaman kuva. Hattu istutettiin ensin mustaan valaisintelineeseen. Lierin alta tulee ensimmäisen salaman hehku, valo on suunnattu lähes kameran suuntaan. Suoraan hatun päältä tulee toinen valo ja kolmas kamerasta oikealta hatun takaa viistosti.

Miksi valokuvia pitää yleensäkin ottaa studiossa? Eikö nykyaikaisilla hienoilla järjestelmäkameroilla saa hienoja kuvia missä tahansa tiloissa? Valitettavasti ei saa ja syy siihen on valon hallitsemattomuus. "Täydellisesti" valaistuja kuvia syntyy vain silloin kun valokuvaaja pystyy täysin hallitsemaan kaikkea kuvaan tulevaa valoa.

Valon hallinta on valojen ja varjojen hallintaa. Parhaan lopputuloksen saa kokeilemalla ja jäljittelemällä esimerkiksi valokuvateoksista tai lehdistä bongattuja hienoja kuvia. Oma lukunsa on sitten mallien ohjaaminen.

Kuka tahansa pääsee kokeilemaan studiokuvausta kaupallisilla vuokrastudioilla. Tampereella vuokrastudio.fi (nettisivut työn alla) https://www.facebook.com/#!/pages/vuokrastudiofi/137191336407880

Maailman suurin kamerakauppa B&H New York

CANON EF8-15 f/4L Fisheye USM

28.3.2012 Manhattan New York.

Tuulista ja kylmää on kelit Manhattanilla, mutta mielenkiintoista kuvattavaa löytyy joka puolelta muistikortin täydeltä!

B&H photovideo store rikastui käynnistäni yhden kalansilmäobiskan verran ja minä taas sain arvokkaan kokemuksen maailman suurimman kamerakaupan toiminnoista. B&H:lla on kovat turvatoimet ja sainkin jättää painavan kamerareppuni heti ovensuun säilytyspaikkaan. Vartijat selvästi valikoivat kulkijoista ne ketkä päästivät reppuineen myymälään ja ketkä eivät.

B&H sijaitsee osoitteessa 34th Street at 9th Avenue.

Kauppa on kaksikerroksinen ja ymmärrettävästi sisältää kaiken mitä valokuvaus ja videointi pitää sisällään. Osastot on kategoroiru hienosti niin että minkä tahansa tuotteen löytää helposti. Työntekijöitä on runsaasti amerikkalaiseen tapaan ja palvelua saa herkästi. Itse ostaminen tapahtuu kuitenkin varsinaisten palvelutiskien kautta.

Ostettu tuote käväisee liukuhihnan välityksellä palvelutiskillä identifioitavana ja maksu tapahtuu palveutiskiltä saadun kuitin kanssa alakerran counter -tiskillä. Lopulta maksukuittia vastaan saat ostoksesi luovutustiskiltä. Aika hyvin jonot tiskeillä kuitenkin soljuvat, eli systeemi on ensi hämmästelystä huolimatta oikein toimiva.

Times Square

Valokuvaajan neljä kuolemansyntiä

Valokuvausharrastukseni alkaa saamaan vakavamielisempiä piirteitä aloitettuani alan opiskelun Visuaalisen Viestinnän Instituutissa. Ensimmäisten lähipäivien aikana meille luettiin madonluvut ottamistamme kotitöistä. Kuvaajan "neljä kuolemansyntiä" tulivat erityisen reippaasti ja havainnollisesti selvitetyksi.
Oheisesta kuvasta löytyy intensiteettiä, mutta myös mainittuja kuolemansyntejä.
Valokuvaajan Kuolemansynnit:

1. Upotus
Mallin kuvasta katsoen oikean puolen hiusraja sekoittuu taustaan. Upotus-ongelman olisi voinut välttää sijoittamalla "hiusvalon" mallin yläpuolelle (hieman taakse ylös). Pääaihe on taustan kanssa liian samansävyinen.
2. Lentokenttä
Lentokentäksi kutsutaan struktuuritonta aluetta kohteessa. Valaisu on rakennettu niin että jokin kohta mallissa on varjoton. Oheisessa kuvassa kyseinen lentokenttä löytyy kuvaajasta katsoen vasemman puolen poskesta aina ohimoon ulottuvalla alueella.
3. Jokipoliisi
Tästä kuvasta en jokipoliisia tunnista. Tunnusmerkkejä ovat esim. ristivarjot nenän molemmin puolin, kuvan tummin kohta silmässä, silmässä valopisteet pupillin molemmin puolin (jokipoliisi katsoo joen molempia rantoja yhtä aikaa..) ja varjopuolen poski muodoton eli varjoton levy.
4. Shakkilauta
Tausta on liian voimakas ja vie huomion pääkohteelta, taustassa pitää olla gradiaatiota. Kuvassa on liian voimakas ero valo- ja varjopuolen suhteen, kontrasti on liian voimakas. Muita shakkilaudan syntejä: silmien välinen linja poikkeaa selkeästi vaakasuorasta, aiheen reunat eivät ole samassa suunnassa kuvan reunojen kanssa..

Eos 5D mark II. EF 24 - 105, aukko 8, matka 105, ISO 100. Valot kuvaajasta katsottuna: päävalo soft box oikealla yläviistossa (hoitaa myös taustan valaisun), hiusvalo hunajakenno suoraan päällä ja takaa 45 astetta pelkkä kuuppa. Valot ovat merkkiä Bowens Gemini 500.

Ylimmäinen kuva on siis vallitsevien opetusmetodien mukaan täysi susi. Alemmassa kuvassa on jo vähemmän virheitä. Ei oppi ojaan kaada.