Valokuvaajan neljä kuolemansyntiä

Valokuvausharrastukseni alkaa saamaan vakavamielisempiä piirteitä aloitettuani alan opiskelun Visuaalisen Viestinnän Instituutissa. Ensimmäisten lähipäivien aikana meille luettiin madonluvut ottamistamme kotitöistä. Kuvaajan "neljä kuolemansyntiä" tulivat erityisen reippaasti ja havainnollisesti selvitetyksi.
Oheisesta kuvasta löytyy intensiteettiä, mutta myös mainittuja kuolemansyntejä.
Valokuvaajan Kuolemansynnit:

1. Upotus
Mallin kuvasta katsoen oikean puolen hiusraja sekoittuu taustaan. Upotus-ongelman olisi voinut välttää sijoittamalla "hiusvalon" mallin yläpuolelle (hieman taakse ylös). Pääaihe on taustan kanssa liian samansävyinen.
2. Lentokenttä
Lentokentäksi kutsutaan struktuuritonta aluetta kohteessa. Valaisu on rakennettu niin että jokin kohta mallissa on varjoton. Oheisessa kuvassa kyseinen lentokenttä löytyy kuvaajasta katsoen vasemman puolen poskesta aina ohimoon ulottuvalla alueella.
3. Jokipoliisi
Tästä kuvasta en jokipoliisia tunnista. Tunnusmerkkejä ovat esim. ristivarjot nenän molemmin puolin, kuvan tummin kohta silmässä, silmässä valopisteet pupillin molemmin puolin (jokipoliisi katsoo joen molempia rantoja yhtä aikaa..) ja varjopuolen poski muodoton eli varjoton levy.
4. Shakkilauta
Tausta on liian voimakas ja vie huomion pääkohteelta, taustassa pitää olla gradiaatiota. Kuvassa on liian voimakas ero valo- ja varjopuolen suhteen, kontrasti on liian voimakas. Muita shakkilaudan syntejä: silmien välinen linja poikkeaa selkeästi vaakasuorasta, aiheen reunat eivät ole samassa suunnassa kuvan reunojen kanssa..

Eos 5D mark II. EF 24 - 105, aukko 8, matka 105, ISO 100. Valot kuvaajasta katsottuna: päävalo soft box oikealla yläviistossa (hoitaa myös taustan valaisun), hiusvalo hunajakenno suoraan päällä ja takaa 45 astetta pelkkä kuuppa. Valot ovat merkkiä Bowens Gemini 500.

Ylimmäinen kuva on siis vallitsevien opetusmetodien mukaan täysi susi. Alemmassa kuvassa on jo vähemmän virheitä. Ei oppi ojaan kaada.