sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Maisemakuvaus

Canon 5D mark ii, ef24-105L 1/30  ƒ/5.6  ISO 200  24 mm
Kuvaan paljon maisemakuvia matkoilla ja kotimaassa ihan vain harrastuksen vuoksi. Osittain kuvat päätyvät myös kuvapankkeihin (joilla on omat kriteeristönsä kuvien julkaisuun).

Silmää miellyttävässä maisemakuvassa on muutamia lainalaisuuksia jotka huomioon ottamalla otoksista tulee miellyttävämpiä katsella. Ihan ensimmäiseksi tulee mieleen ns. "kultainen leikkaus", säännön mukaan kuva tulisi jakaa kolmanneksiin. Esimerkiksi ylimmän kuvan horisontti jakaa taivasosuuden 1/3 kuva-alasta. Kultaista leikkausta käyttäen kuvasta tulee tasapainoinen katsella.

Hyvässä maisemakuvassa tulisi olla myös kolmiulotteista syvyyttä. Syvyysvaikutelman saa aikaan ottamalla kuvaan jotain myös etualalle. Yläkuvassa etualalle on otettu pensas, mutta myös polun yläosa toimii erinomaisesti etualana.

Kolmantena mukavan maisemakuvan ominaisuuksiin kuuluu kontrastikkuus. Kuvassa tulee olla valoa ja varjoja sopivassa suhteessa toisiinsa. Hyvinkin sommitellun otoksen voi pilata mitäänsanomaton haaleus ja toisaalta huippuvalojen puute, toisaalta syvän mustan puuttuminen.

the Histogram
Valot ja varjot esitetään kameroiden infonäytöllä oheisen kuvan mukaisella histogrammilla. Ei ole olemassa mitään "oikeaa" histogrammia, kuvan aiheesta ja valoalueiden eroista johtuen histogrammi voi painottua taulukon oikeaan tai vasempaan reunaan. Virheet kuvassa näkyvät histogrammin valumisena oikean tai vasemman laidan (tai yläreunan) yli. Vasemman reunan ylitys tarkoittaa alueita kuvassa jotka ovat liian mustia (ei yksityiskohtia, vain mustaa mössöä) ja oikean sivun ylitys taas vastaavasti puhkipalaneita kirkkaita kohtia. Pyri siis pitämään histogrammi laatikon sisällä, kuitenkin niin että histogrammit ylettyvät mahdollisimman pitkälle lähelle laitoja.

Canon 5D mark ii, ef 24-105L 30 sec  ƒ/8  ISO 100  50 mm

Yökuvissa on aina käytettävä tukevaa jalustaa tai alustaa. Yökuvat, kuten yllä, vaatii erittäin pitkiä valotusaikoja. Nyt tarvitset muutamia säätöjä jotka löytyvät kamerasi valikoista, säätöjä pitää tehdä jos haluat kuvastasi tosi tarkan ja kohinattoman. 1. käytä Av (Nikon A) kuvaustilaa, 2. valitse herkkyydeksi ISO 100 (tai 200), 3. aseta "pitkän valotuksen kohinanvaimennus" voimaan, 3. lukitse peili yläasentoon (Canonissa "peilin lukitus") ja 4. käytä laukaisuun itselaukaisinta. Kaikki nämä temput on tarpeen että kuvastasi tulisi tarkka ja tärähtämätön.


Canon 5D mark ii, ef 24-105L, f8, 73mm, iso 100

Aivan mahtavakin sommittelu ja upea maisema voi kuvallisena lopputuloksena olla joskus pettymys huolimatta oikeaoppisesta kuvaustyöskentelystä. Meriaiheisen rantakuvan focus on selvästi keltaisissa aurinkovarjoissa. Tärkeä osa kuvakerrontaa oli myös itse merellä ja takana näkyvillä valtameriristeilijöillä. Etualan hiekka varasti kuitenkin shown ylenpalttisella kirkkaudellaan mutta tummensin sitä helposti Lightroom ohjelmassa ja pelastin näin otoksen.


Viimeinen vinkkini maisemakuviin sisältyykin kamerasi perusominaisuuksiin. Kamerasi on lähtökohtaisesti asetettu ottamaan valmiiksi pakattuja jpg -tiedostoja. Jpg on siitä kätevä että voit heti jakaa ja katsoa kuvia siirrettyäsi ne läppärille, mutta menetät helposti yli puolet kuvan alkuperäisestä informaatiosta. Valitsemalla RAW -tiedostomuodon käytät sitä vastoin kamerasi koko kapasiteettia hyväksesi (siitähän sinä olet kalliisti maksanutkin) ja voit sitten kuvankäsittelyohjelmassa helposti kaivaa esiin yksityiskohtia valoista ja varjoista. Lopulta kaikki näkemäsi upeat ammattilaisten ottamat kuvat on tehty edellämainituilla konsteilla.

Muista kuitenkin hankkia kuvankäsittelyohjelma ensin ennen kuin käännät kamerasi RAW asentoon. Kamerasi mukanakin tulee RAW-kuvien käsittelyohjelma, mutta suosittelen että hankit esimerkiksi Adobe Photoshop Lightroom -ohjelman (maksaa noin satasen) joka on joka sentin arvoinen hankinta.

1 kommentti: