Pitkä ja kuuma päivä takana! Lähdimme liikkeelle aamuvarhaisella ja mutkittelimme pitkin Old US-66 tietä. Paikoin tie kulki Interstate 53 kanssa mutta vanhaa tienpohjaa on säilytetty hyvinkin riittävästi. Itse reitti on melko hyvin merkattu "Historic Route 66" -merkein ja ymmärrettävästi yksityinen sektori on hyödyntänyt turistivirtoja nimeämällä jos jonkinlaista kuppilaa tunnetun tien mukaan.
 |
| Chigacon Willis Tower yövaloissa |
Edellisenä iltana kävimme Mikon kanssa hakemassa Chigacon Oharen kentältä "vaihtoehtoisen" kulkupelimme, samalla reissulla piipahdimme keskustassa katsastamassa paikallisen nähtävyyden eli Willis Towerin. Yli sata kerrosta korkeaan hirvitykseen päästiin jonottelematta sunnuntai-iltana ja mieliinpainuva kokemus oli patsastella näköalahuoneen lasilattiaisella erkkerillä. Kieltämättä huima pudotus suoraan jalkojen alla kutitti mukavasti aisteja...
 |
| St. Louis kaupunkinäkymiä |
Aamupäivän ensimmäinen isompi etappimme oli St. Louis, siellä pakollinen vierailu arkkitehti Eero Saarisen suunnittelemalla monumentilla. Taas onni suosi meitä kun pääsimme ilman minkäänlaista jonottamista lyhyen historiabriifauksen jälkeen erikoisella hissillä maisematasanteelle. Jo pelkkä kaaren kokeminen ulkona alhaalla on "must-kokemus", ehdottomasti kannattaa käydä myös ylhäällä. Tikettimyynnissä pitää varautua muutamiin kysymyksiin klaustrofobiasta ja korkean paikan kammoista.
 |
| Saarisen Eeron monumentin sisuksissa |
 |
| St. Louis Gateway Arch by Eero Saarinen |
Olimme edelleen jäljessä pääporukkaa autosekoilun vuoksi. Meillä olikin nyt kahden päivän etapit piikissä, niinpä St. Louis jäikin saman tein taaksen arkkitehtuurivierailun päätyttyä. Päivän seikkailuksi voisi laskea Carminin navigaattorin kanssa räpeltämisen. Hermot alkoivat kiristymään kun seuraavan kohteen tietoja ei millään meinattu saada syötettyä värkkiin. Lopulta kymmenien kokeilujen jälkeen tuo kivikautinen vuokravehje suostui hyväksymään osoitteemme. Jouduimme aluksi suunnistamaan pelkän ilmansuunnan mukaan, eikä sekään ollut helppoa kun teitä lähti vähän joka suuntaan St. Louisin keskustasta. Lopulta päädyimme ostamaan vanhanaikaisen paperikartan, siitä oli todella helppoa nähdä määränpäät, suunnat ja tiennumerot, siis niinkuin vanhaan hyvään aikaan.
 |
| Illanviettoa motellilla Lebanonissa |
Lebanon saavutettiin hitusen ennen iltayhdeksää. Taakse jäi noin 800 kilometria, monia pysähdyksiä, muutamia harha-askelia, pizzoja ja mäkkäreitä. Illalla kävimme vielä paikallisessa ravintelissa ruokailemassa koko joukkueella. Huomenna lähtö on jo kahdeksalta. Herätys on varma viimeistään kun motoristit päräyttävät koneensa käyntiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti