Helvetin porteilla

Vegasin kaksi päivää ja kolme yötä kuluivat lopulta loppuun. Jatkuva pelikoneiden kilkutus, musiikki, tupakansavu (sisätiloissa saa polttaa..), liikenteen meteli ja rahan haju alkoivatkin jo tympiä. Oli hienoa päästä taas tien päälle.

Illallinen Vegasin näsinneulassa, Stratosphere - Top of the World ravintola

 Viimeistä Las Vegasin iltaa vietettiin kuitenkin "korkeatasoisesti" näköalaravintola Stratospheressä. Ruokailun yhteydessä voi katsella kuinka huimapäät turistit hyppäävät vaijeriohjatun benji-hypyn 109 kerroksen korkeudelta maahan saakka.

Yöllistä näkymää Las Vegasin pääkadulta, Stripiltä. Tarkkasilmäinen huomaa kuvan taivaalla pyöreän kappaleen jolle me emme keksineet merkitystä. Uusi planeetta?

Vegasista suuntasimme kohti Death Valley:ta, matkalla aavikon halki pysähdyimme ihmettelemään "Area 51" kahvilaa ja "Alien Center:ia". Viisikymmentäluvulla paikalle tippui humanoideja sisältävä avaruusalus, kuten kaikki tietänevät. USA:n hallitus on tuosta päivästä lähtien säilyttänyt humanoidien ruumiita ja avaruusaluksen romua huippusalaisessa laboratoriossaan. Tämä on varmaa tietoa - kuten M. Nykänen sanoisi, "ja jos jokin asia on varma, niin se on aivan varma".

Helvetin porteilla

Death Valley:hin saavuttaessa vastaan tuli "Hell's Gate", tulimme siis kirjaimellisesti helvetin porteille. Eikä tuo nimitys ihan turhasta ole tullutkaan, tänäänkin "Kuoleman Laaksossa" oli auton lämpömittarissa parhaimmillaan 101 fahrenheitia (n. 40 C). Parhaimmillaan elohopea kiipeilee jopa 130 F kieppeille. Kyllä kuuma on kuumaa. 

Ajoimme aluksi katto auki autolla, mutta vaikka ilmastointilaite lykki jaloille jääkylmää ilmaa oli siltikin pakko pysähdyksen jälkeen laittaa rättikatto kiinni ja antaa jäähdytyksen puhkua täysillä. 

Death Valley ruokakeitaalla bongattu safariauto.

Ruokapaikka löytyy keskeltä kuumaa autiomaata, saapuessamme sinne siellä oli bussilasteittain turisteja. Saimme odotella ruokaa pitkän tovin. Mutta hyvää se olikin sitten!

Markku tuulettaa ajovarusteita taukopaikalla

Maailman alimmalla paikalla sijaitseva Golf kenttä.

Piru kun ei ollut aikaa pelata "Furnace Creek Golf Courcea", se olisi ollut mukava lisä golfkenttä bongauksiini. Toinen alueen kentistä löytyy hieman etelämpää kuoleman laaksossa, sen nimi on osuvasti "Devils Golf Course".

Laakso on iso, pakollinen pysähdyspaikka "Badwater Basin" tarjoilee parinsadan metrin kävelyä suola-aavikolla. 

Ennen Badwateria olevalta taukopaikalta on noin 80 mailia seuraavaan kylään ja palveluiden pariin. Kannattaa siis tankata auto ja juomavarastot. Matka voi tuntua pitkältä unettavassa kuumaisemissa.

Kahvila Bakerissa, perustettu vuonna 1920 - still going strong!

Meidän oma vara-glooney Mikko

Pirun pitkä päivä ehti kääntyä pimeän puolelle ennenkuin pääsimme perille Holiday Inn -hotelliimme Barstow:iin California:an. Nyt on siis kaikki matkan yhdeksän osavaltiota koluttu. Huomenna on vielä lyhyt ajomatka Los Angelesin lentokentälle pyöriä ja autoja palauttamaan. Loppupäivä arvatenkin relataan Losissa ja otetaan matkan päätöskuvat Santa Monicassa meren rannalla :)