 |
| Ensin ajattelin että voi hemmetti, mutta sitten meinasin että voi piru. Olipa rasvanen aamupala! |
Page:ssa majoituimme Motel 6:een, samassa korttelissa on myös Motel 8:n ja Holiday inn. Meidän motellillamme ei ollut aamupalaa tarjolla, niinpä ajoimme muutaman sata metriä Dennys:iin. Siellä olikin kova kuhina heti aamutuimaan, ameriikkalaiset eivät taida juuri aamupalan (lue aamupalankaan) laittoa harrastaa.
Tilasin "Ultimate omeletten" listalta, kupin kahvia ja tuoremehua. Annos oli ilman muuta valtava, mutta myös täysin järjenvastaisen rasvainen. Pekonin, kinkun, tomaatin, sipulin ja juuston lisäksi munakkaaseen oli varmaankin injektoitu lisää rasvaa. Loppupäivä menikin aika liukkaasti, restroomit tulivat tutuiksi...
 |
| Loppupätkä kanjonille on motoristien mieleen, tosin aika viileää touhua melkein kolmentuhannen metrin korkeudessa |
Page oli jo vähän vauraamman oloinen kylä, alueella on teollisuutta ja kaivosteollisuutta. Työllisyys arvatenkin on ihan hyvällä mallilla kun maleksijoita ei oikein näkynyt. Tuhdin aamupalan jälkeen vuorossa oli päivän uudelleen reititys sillä maanjäristys oli katkaissut suunnitellun tieosuutemme.
 |
| Mika ja energiajuoma |
Jouduimme tekemään noin 50 mailin mutkan päästäksemme pohjoiselle Grand Canyonin suojelualueelle. Ajelu kuitenkin kannatti sillä kanjonin alkupää (?) on todellakin kokemisen ja näkemisen arvoinen.
 |
| Kanjonilla on parikin polkua joilla saa kokeilla kuntoaan, huonommassa hapessa olevat vähän puuskuttavatkin näillä poluilla |
Pohjoinen reitti kanjonille kulkee yllättävänkin korkeissa olosuhteissa. Mittasimme korkeimmaksi tien paikaksi 2720 metriä ja kyltitysten mukaankin 8000 jalan korkeus on tosiasia.
 |
| Mika, Tom, Emppu ja Mikko - itsensäylittäjät |
Heiluimme kielekkeillä ja otimme valtavan määrän kuvia. Alkuun kuitenkin söimme buffee aterian paikallisessa ravintolassa josta oli mahtavat näköalat suoraan rotkoon.
Kanjonilla meni helposti pari tuntia. Takaisin joutuu ajamaan osin samaa reittiä halki palaneen metsän parikymmentä mailia.
 |
| Markun loikka n 1600 metriä, tälle kielekkeelle ei ihan kaikki uskalla edes kontata... |
Määränpäämme Utahin Kanabiin kanjonilta oli vain noin kuusikymmentä kilometriä. Viimeinen osuus taittui mukavasti Mikon ajaessa. Kanabissa olimme sopivasti auringonlaskun aikaan, niinkuin täällä villissä lännessä on tapana... Huomenna Las Vegasiin!
 |
| Motellimme Kanab:issa Utahin puolella. Erittäin hyvät nettilinjat huoneessa, siistiä ja isoa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti